Taidenäyttelyssä

Marja Hintikka Live
2.2.2017
Perun Kokaviljelmät
3.2.2017
Näytä kaikki

Taidenäyttelyssä

Kävin katsomassa taidenäyttelyä eräässä taidegalleriassa. Juu – täydenkuun päivänä. Superkuun päivänä. Verikuun päivänä. Huh mikä energialataus maaplaneetalla.

Läähätin hengästyneenä yläkertaan ja asettauduin tutkimaan maalauksia. Kyllä se niin on, hyvät rakkaat lukijani, että opiskeltuani taideterapeutiksi, mikään maalaus ei enää sen jälkeen ole pelkkä maalaus. EI!

Tai ehkä joitakin töitä tulee katsottua, ompa kaunis maalaus. Etenkin jos maalaus näyttää tasapainoiselta ja siinä on tarpeeksi valoa. Mutta elleipä ole.

Väistämättä tutkin kuvaa sukeltaen maalarin sielunmaisemaan ja yritän selvittää mitä hänen tunne-elämässään tapahtuu. Maalaukset kertovat paljon tekijästään. On todella kiintoisaa tutkia maalauksia.

No, jämähdin yhden taulun eteen ja upposin maalaukseen. Tuli vahva tunne, että joku tarkkailee minua. Nostin pääni ja näinkin erään nuoren herran tuij… ei vaan intensiivisen katseen. Ajattelin: ei se mitään ja jatkoin lukemuksiani. No mies vain tutki minua edelleen. Mietin mikä ihmeen mies tuo on. Tuli hieman ärsyyntynyt olo. Onko hän näiden taulujen suojelupyhimys ja yrittää estää minua tekemästä rehellistä arviota näkemästäni. Tunsin hyvin vahvasti, että hän yrittää lukea kasvoiltani mitä mieltä olen taulusta.  Niinpä siirryin kulman taakse, ettei minun tarvitse paljastaa ajatuksiani vieraalle.

Tutkittuani taulut mies tuli esittäytymään. Keskustelimme näyttelyn tauluista ja yleensä taiteesta. Kysyin maalaako hän itse. Ei. Hänen taidenäkemyksensä oli sitä luokkaa, että arvelin hänen opiskelevan taidehistoriaa. Mutta ei. Katsoimme tauluja vielä yhdessä ja vaihdoimme ajatuksia niistä. Yllätyin hänen näkemyksistään. Itselleni tulee joskus tunne jonkun maalauksen edessä, että haluaisin raotella valolle koloa siihen, edes vähän.

Kävelimme pois yhtä matkaa ja edelleen yllätyin hänen kommenttejaan. Sanoinkin hänelle, että ota pensseli käteen ja maalaa. Uskon, että siitä syntyisi mielenkiintoinen kuva. Keskustelut hänen kanssaan avarsivat omia näkemyksiäni, sekä sain uutta näkökulmaa maalauksiin. Rakentavaa kommunikointia – Jeeeeee, vaikka ensin halusinkin piilottaa ajatukseni häneltä. Ehkä hän minun ilmaideni kautta opetteli myös lukemaan tauluja. Mene ja tiedä.

Planeetan Aarteita
Planeetan Aarteita
Ai millainenko olen? No tietysti viehättävä, ihana Jumalatar. Maalaan, kirjoitan, ompelen vaatteita ja lausun runoja. Katselen ihmisten sieluja silmien kautta ja opettelen välittämään jokaisesta. Rakastan kaikkea kaunista elämässä ja pyrin itsekin luomaan sellaista. Pyrin auttamaan lähimmäisiäni, muun muassa tekemällä erilaisia hoitoja. Ja kuuntelen - itseäni ja sinua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *